Sumuinen kelkkailuretki, Reveli, Merikarvia, 16.2.2017
Weblokit
Aamusta hieman sumua, näkyvyyttä parisen kilsaa. Rannassa pahempi pettymys, kun näkyvyys oli pudonnut pariin sataan metriin. Keli muutoin mukava, pari astetta pakkasta ja rasvatyyntä. Ei se keli sitten pahemmin päivän aikana miksikään muuttunut. Kelkkakeli erinomainen, jäällä vain aavistus lumesta. Revelin edustalla vajaa puolikilometriä leveä, osin ahtautunut, lauttavyöhyke, jonka läpikulku aika epämukava. Menomatkalla kierreltiin sen verran, että matkaa kertyi vajaa 5 kilometriä, paluumatka lähes puolta lyhyempi.

Revelissä ei lunta ja jäätä, kuin nimeksi. Kiersimme koko saaren rantoja seuraillen. Näkyvyys vaihteli 200m ja kilometrin välillä. Näkyvyyden sisään ei avovettä näkynyt, eikä kuulunut. Pohjoispuolen jää aika ohutta, eikä varmaankaan montaa päivää vanhaa. Länsipään risukasat oli poltettu sitten viimekäynnin, keskiosa ja itäpää odottavat vielä polttajia. Lintuja, lievästi sanottuna, niukasti. Viiden tunnin aikana havaittiin 1 hömötiainen, paluumatkalla korpin ääntä!


Kelkka metsässä

Jotenkin tuntui, että ihan oikeaa kulkupeliä ei ehkä tullut valittua?


Pinkki, BRH ja kelkka

Onneksi jäällä oli pikkuisen parempi kelkkakeli.


Revelin itäpää

Löytyi se Revelin itäkärki lopulta sumun seasta. Merivesi oli tänään aika alhalla, paljon ylä- ja alamäkiä meren jäällä.


Eteläranta

Eipä näkynyt avovettä etelänpuolellakaan. Kohtalaisen yhtenäinen jääkenttä.


Tyrni ja jäätä

Sumuinen keli kuorrutti pensaat ja puut. Tyrneissä enää niukasti marjoja, ei syöjiä.


Kaffehetki

Kaffeella tuttuun tapaan kämpän katoksen suojassa.


Länsikärki

Länsikärjessä käydessämme taisi sumu olla kaikkien tihemmillään.


Pinkki ja risujenpolttojälki

Länsipään risukasat oli poltettu. Musta ja valkoinen ovat vastavärejä ja tasoittavat kivasti toisiaan!


Ja maihin...

Ja maihin...






16.2.2017 Reveli, Merikarvia, Finland
Weblokit
Copyright, 2017  Antti J. Lind