Merimetsolaskentaa 1/3, Marjakari, Eurajoki, 14.6.2018
Weblokit
Se on sitten taas vuotuisten merimetsojen pesälaskentojen aika. Tekniikka kehittyy ja dronen ansiosta ei enää tarvitse merimetsonp...ssa kahlata. Samalla häiriö vähenee ja laskentatarkkuus paranee uuden laskentatavan avulla. Aloitus tänä vuonna Eurajoen Marjakarin koloniasta. Tänä vuonna kolonia aloitti pesinnän kolmella luodolla, joista kahdessa laskentahetkellä muna- tai poikaspesiä. Kautta historian tämä kolonia on asuttanut yhdeksää eri saarta. Tänä vuonna kolonian pesämäärä on kasvanut vuodesta 2017 35%. Luultavasti lisäys on tullut Merikarvian ja Närpiön luvalla ja luvatta hävitetyistä yhdyskunnista.


T puupesät

Kolonian ainut pesäluoto, jossa pesät ovat puissa. Samassa saaressa on pesitty viimeksi kolonian syntymisen aikoihin, tosin ei se ole toistaiseksi tässä koskaan onnistunut. Pesiä ei kovinkaan montaa ole tänä vuonna.


M maanrajasta

Kolonian tämän vuoden pääsaari. Pesissä pienet poikaset ja emot vielä pesillä. Viimei vuonna tässä saaressa aloitettiin vain muutamia pesiä, jotka tuhoutuivat alkuvaiheessa.


M pesäluoto ilmasta

Pääsaari kuvattuna dronella. Merimetsot eivät pahemmin noteeraa muutaman kymmenen metrin korkeudella lentävää laitetta. Harmaalokkien predaatio jää minimiin.


Merimetson pesiä

Kyllähän ne pesät tästä aika helpolla, kotona koneen ääressä, laskee. Virhemarginaalikin hyvin pieni.


V tyhjä pesäpaikka

Kolonian kolmas pesäluoto oli nyt tyhjillään. Toukokuussa saaressa haudottiin ja rakennettiin pesiä. Tuhoutumisen syytä voi vain arvella, veikkaisin merikotkien ja harmaalokkien yhdistelmää. Merikotkia viihtyi aikaisemmin keväällä saaren kivillä useasti. Tämä saari oli vuonna 2017 kolonian pääsaari.


V, koko saari

Sama saari kokonaisuutena. Dronen lennätin kauempaa ja saaressa hautova kyhmyjoutsenkin pysyi pesällään. Pesä löytyy oikeasta reunasta.




Marjakari, Eurajoki, Finland, 14.6.2018
Weblokit
Copyright, 2018  Antti J. Lind