Yöllisellä suoretkellä, Kauhaneva,
Kauhajoki, 12.7.2022
Weblokit
Jannen
ja Matin vinkin perusteella suunnattiin perheen
kanssa koko yön retkelle Kauhanevalle. Ei nyt
varsinaisesti suota kulkemaan, vaan pitkos- ja
hiekkareittejä kiertämään. Siitä onkin ehtinyt
kulumaan vajaa 30 vuotta (!), kun viimeksi
Kauhanevalla olen käynyt.
Liikkelle
lähdimme, auringon laskiessa, Pitkänsalonmaan
parkkipaikalta. Kiersimme Kauhalammen kiertävän
pitkosreitin ja sieltä lintutornille kaffehetkeä
viettämään. Kaffepaikkatesti unohtui - sorry!
Paluu suurinpiirtein samaa reittiä. Takaisin
autolla auringon noustessa.
Yllättäen
ei paarmoja, mäkäräisiä, eikä hyttysiä, vaikka yö
oli lähes rasvatyyni. Kurjet pitivät huolta suon
äänimaisemasta, usean parin voimin. Muutaman
kerran kuului kapustarinta ja vähän väliä
valkovikloja ja liroja. Pari metsähanhea piti
ääntä nevan allikoissa. Yön aikana ainakin kaksi
eri kehrääjää äänessä. Yön hienoimmat havainnot
tulivat riekoista. Ainakin neljä eri lintua
huuteli yön pimeimpinä hetkinä. Kaksi yksilöä
näkyi pitkospuita kulkiessamme. Hieno tunnelma.
Kauhalammin
lounaiskulma, tunti auringon laskusta.
Pitkosreitin
varren allikoita yön pimeimpään aikaan. Reikko
huuteli vasemmalla.
Yön
poseerauskuvat pitkosreitillä.
Ja
toinen perään.
Aamun
sarastus alkoi näkyä koillisen suunnassa.
