Uusi
laji saarelle ja muita mukavia havaintoja,
Säppi, Luvia, 21.5.2012 Weblokit
Tällä kertaa muistin, mitä tulin luvanneeksi
eli toinen bloki parhaista havainnoista. Päivän
retkiblokin löydät tästä.
Poimitaan tähän parhaat lintuhavainnot
vastaantulojärjestyksessä.
Kiersimme saarta
myötäpäivään ja
saapuessamme "Puskalan tontille", kuuluin lehdon itäreunalta
laulava pikkusieppo. Lintu lauloi koko paikallaoloaikamme innokkaasti,
mutta viihtyi sen verran tiheässä paikassa ollen
vilkas, että ikä jäi
määrittämättä. Sukupuoli
lienee kuitenkin koiras :-) Äänitteen
laulusta voit kuunnelta tästä.
Jatkoimme kiertoa kohti Hanhistoa saaren rantaa
myöten. Päivän ensimmäinen
kaffetauko vietettiin Peräkulmassa. Kaffeenjuonnin ohessa
alkoi takaamme kuulua idänuunilinnun laulua ja kun kupit oli
tyhjät, lähdimme etsimään, josko
laulaja suostuisi näyttäytrymään.
Lintu oli helposti löydettävissä
Peräkulman kuusikon ja lehdon reunasta ja se
näyttäytyikin hienosti, myös koko ajan
innokkaasti laulaen. Äänitteen laulusta voit
kuunnella tästä.
Iduli suostui myös kuvattavaksi ja tässä
pieni pätkä videona.
Idulista ja kaffeesta selvittyämme, jatkoimme Hanhiston
rantaan. Edestä nousi muutama meriharakka, punajalkaviklo ja
töyhtöhyyppä. Rannan haurumatolla
näytti olevan myös hieman kahlaajia; liro, liro,
liro, punajalkaviklo, suosirri, suosirri, suokukko, mikäs
tää on? - hitto alaskanvikla, eikun tundravikla
nykyään ja takana vielä isosirri. Hienoa!
Samassa linnut säpsahtivät lentoon ja vaihtoivat
kauemmas. Pokkari esiin ja yritetään nyt saada jokin
kuva...
No eipä siitä häävi tullut, ei
oikein miksikään voi sanoa...
Lähestyimme lintua hieman ja taas lennettiin. Parvi laskeutui
hetkeksi, jolloin pääsimme taas putkella katsomaan
mukavasti. Kuvausyritys kaatui taas, kun nuolihaukka tuli niitylle.
Kaikki rannalla olleet kahlaajat,
pesiviä lukuunottamatta,
räpsähtivät lentoon ja
hävisivät saarta kiertäen Karinnokan
suuntaan. Hetken kulttua osa palasi, vain suosirrit ja alaskanvikla
puuttuivat!
Palasimme Karinnokalle ja sieltä Kräveli
kiertäen Poponlahteen ja vielä takaisin Hanhistoon,
ei näkynyt viklaa, eikä suosirrejä.
Isosirri ja suokukko palasivat Hanhistoon ja
päästivät tällä kertaa
katsomaan itseään ihan mukavasti. Tundravikla olisi
saanut olla tässä mukana!
Kiersimme saarta eteenpäin ja palasimme vielä
iltapäivällä Hanhistoon. Suosirrit ja vikla
puuttuivat edelleen, myös osa liroista hävinnyt.
Suokukko ja isosirri vaan edelleen rannalla. Sinne taisi
mennä. No joka tapauksessa saarelle taisi tulla uusi laji!